Radio, online – Ohin,8 de Agustus 2012 loron komemorasaun levantamentu Kraras 1983. Iha loron ne’e mos formasaun ba V governu konstitusional ne’ebe lidera husi eis Komandante Libertasaun Nasional Kay Rala Xanana Gusmao. aproveita oportunidade murak ne’e, jerasaun Foun Mate Restu Kraras husu ba Primeiru Ministru Xanana Gusmao atu atende ba oan sira sira.
Masakre Kraras akontese iha tinan 29 liu ba kotuk, hanoin fila fali Asuwain barak husi Rai Bibileo Kraras ne’ebé oferese sira nia vida, Luta hodi liberta Rai doben Timor-Leste.
Levantamentu Kraras mósu tanba konseito fundamentu strategiku ne’ebé traca iha Laline 13 de Marsu 1978 hatur husi Saudozo Nicolau Lobato no kontinua husi Kay Rala Xanana Gusmão. Levantamentu hanesan kontinuasaun Luta ba Libertasaun nasional. Hahu husi Kraras, ba Mehara, Mausiga (Ainaro).
Konsekuensia husi levantamentu ne’ebé akontese, halo Bibileo Kraras sai Rai Mate Restu, Rai Feto Faluk no Rai ba ema oan kiak barak. Tinan sanulu resin ida ona ita ukun an maibe Klalerek mutin sei sai nafatin rai destero ba feto faluk no oan kiak sira. Ukun nain sira lakohi ou baruk hateke ba kotuk tanba saida mak mósu rai Klalerek Mutin.
Too ohin loron familia barak seidauk hatene paradero ema sira ne’ebé lakon. Povu Kraras mós sei halerik nafatin ba rai pedasuk 500 kilometro kwadradu ne’ebé sira okupa tanba konsekuénsia husi funu ba libertasaun nasional.
Refleta ba situasaun ida nee, mak ami jerasaun Mate Restu Kraras husu ba maluk Timor oan tomak atu hanoin hikas loron ida nee hanesan loron historiku ida ne’ebé povu Kraras hatudu katak, fiar ba sira kbiit lori luta ba liberta rai ida nee, no fo homenajen ba sira nia spririto asuwain.
Liu husi hanoin hikas ba masakre negro ne’e, mate restu hato’o ijizensia ba Estadu Timor-Leste:
1. Defini povu Klalerek mutin nia statutu hanesan Povu ne’ebé Destero hela ka ukun an tiha ona
2. Tau matan ba Feto Faluk oan kiak sira ne’ebé moris iha Rai Klalerek Mutin ho dignidade.
3. Husu ba Estadu atu konsedera Levantamentu no Masakre Kraras hanesan data istóriku
4. Labele halo Diskrimisaun ba Direitu Didikasaun Luta Libertasaun liu husi konde korasaun ne’ebé estadu fo. Ema ne’ebé iha direitu hetan kiik liu maibe ne’ebé nungka luta hetan barak liu ba nia dedikasaun.
5. Husu ba Kaya Rala Xanana Gusmão iha formasuan V governu konstituisional labele hatama autór sira ne’ebé involve direta ka idereta ne’ebé fo konsekuensia ba massacre Kraras.
6. Husu ba Estadu Timor-Leste atu buka tuir ema sira ne’ebé lakon iha Kraras no mós iha fatin seluk iha Timor Laran. Nune mós husu ba Estadu Timor-Leste atu asina no ratifika Konvensaun Internasional halakon ema obrigatóriu
7. Ezizi atu estadu ho nia konsensia tomak halo esforsu atu lori autór Masakre Kraras ba Tribunal Internasional.
Discussion about this post