Radio, online – Liu husi Sorumutu Konselu Ministru hodi fo onra ba Prokalamador Francisco Xavier do Amaral nia mate, disidi ba povu TL tomak durante loron 3 sei sai lutu nasional. Nune’e mos iha edifisiu instituisons estadu nian tomak sei hasae bandeira to’o airin klaran. Tuir desizaun mate isin Avo Xavier aban kalan (7/3) sei hader kalan ida iha Palasio Prezidenti da Republika, Aitarak laran.
Tuir ajenda komisaun organizadora husi Ministru Administrasaun Estatal Ordenamentu Teritoriu (MAEOT) Arcanjelo Leite ne’ebe fo sai husi TVTL dehan katak, aban, (7/3) tuku 8:30 mate isin sei intrega husi familia matebian ba estadu. Hahu husi matebian Avo Xavi nian rezidensia sei lori ba iha Parlamentu Nasional hahu tuku 9:00 sei halao serimonia ikus hodi fo onra ba Proklamador hanesan heroi nasional libertasaun ba TL.
Husi Parlamentu Nasional mate isin sei lori hikas ba palasio Prezidenti da republika, Aitarak laran hodi ba hatoba atu nune’e publiku hotu bele ba fo sentidu de kondelensia no reza ba Prezidenti ASDT ne’e.
Iha dia 8 de Marsu husi Palasio Prezidenti da Republika mate isin sei lori ba Igreija Kathedral hodi halo missa. Missa hahu tuku 8:00 dader.
“Hau husu ba povu tomak see atu ba misa ba antes tuku walu, tuku hitu hotuhotu tenki iha igreija tiha ona. Nomos sei bandu ema ida lori kareta ida, atu nune’e evita trafiku atrapailadu,”Ministru MAEOT ne’e apela.
Depois missa mate isin sei lori ba iha Semiteiru da Heroi Nasional iha Metinairu hodi halo’ot ikus liu.
Iha loron Avo Xavi hakotu nia is, iha PN halo votu de apezar unamidade hodi fo kondelensia ba Proklamador ne’e, ne’ebe xefia husi Prezidenti ezersisiu PN, Maria Paixao. Iha loron ne’e kedan PN halo ajenda hodi loron aban (7/3) simu mate isin hanesan fo kondelensia no despidida ukus husi uma fukun povu nian ne’e ba Proklamador RDTL 1975 ne’e.
“Ita lakon ita nia ema espiritu luta no nasionalizmu ida ne’ebe hadomi tebes nia povu ho nasaun ne’e. Ami tomak reza nafatin ba Avo Xavier atu deskansa diak iha Aman Maromak nia kadunan santo,”dehan Prezidenti ezersisiu PN ho oin tristi.
Liu husi familia Afonso Ramalho lori avo Xavi nia naran husu deskulpa ba povu tomak karik durante iha vida politika avo Xavi nian mak la konaba maluk balun nia laran ho momentu ida ne’e liu husi Afonso husu deskulpa.
‘Ami nudar familia husu deskulpa ba povu no politiku balun durante mak ami nia avo halo sala hasoru iha momentu ninia loron ikus nain ami husu deskulpa,”dehan Afonso ho oin nakaraik.
Avo Xavi ho naran kompletu Francisco Xavier do Amaral moris iha Sub-Distritu Turiskai, Distritu Manufahi iha 1937. Avo Xavi oan mate ikun husi bin maun nain 6. Avo Xavi hanesan ema ida ne’ebe fundador ASDT depois ba FRETILIN. Nune’e mos sai Premeiru Prezidenti RDTL iha 1975.
Avo tuir lolos ninia estudus atu sai padre, maibe tamba kontra kolonializmu avo Xavi muda vida ba politika hodi halo politika hamutuk ho foin sae sira hanesan Nicolau Lobato, Mari Alkatiri, Jose Ramos Horta, Vicenti Reis no sira seluktan hodi kontra Portugues.
Iha 28 Novembru 1975 Avo Xavi mak le’e testu Proklamasaun ne’ebe hakerek husi Comite Central FRETILIN (CCF). Iha tempu ne’eba defisil tebes tamba inimigu forsa Indonezia halo invazaun dadaun ona teritoriu, liliu iha Batugade tama to’o Atabae.
Avo Xavi halai sae ba foho hodi hamutuk ho forsa sira durante invazaun to’o 1978. Maibe iha tinan ne’e avo Xavi hetan kaer husi ninia elementus tamba deskonfia “traidor” depois kastigu iha rai okos durante tinan ida.
Iha embsokada funu maka’as elementus militar FRETILIN husik hela avo Xavi hanesan oferese (pengantinya) ba militar TNI.
Avo Xavi hetan kapturasaun depois lori kedan ba iha Bali ne’ebe tau iha kompleks perumahan Jenderal Dading Kalbuadi ne’ebe iha momentu ne’eba resnponsabilidade ba lider TL nian ne’ebe mak hetan kapturasaun hodi halo tahanan virtual, durante tinan 22 depois muda ba Jakarta.
Depois referendum Avo Xavi fila mai TL iha 2000. Maibe avo Xavi kontinua iha vida politika hodi hamrik fila fali ASDT hanesan partido iha ukun-an ne’e.
Iha 2002 hodi haburas demokrasia avo Xavi kandidatu ba Prezidenti ne’ebe kompete ho Kay Rala Xanana Gusmao. iha tempu ne’eba mos avo Xavi dehan kandidatu laos atu ba manan maibe ne’e hatudu dalan demokrasia.
Iha premeira lejislasun ASDT hetan kadeira 4 iha PN no avo Xavi hanesan vice Prezidenti asembleia konstituante. Iha 2007 avo Xavi nafatin kandidatu prezidenti ho lider lubuk balun, ne’ebe rezultadu avo Xavi la manan. Maibe iha eleisaun parlamentar ASDT sei konfia nafatin husi povu hodi oferese kadeira 3 ba ASDT.
Iha 2012 maske kondisaun Avo Xavi ladun forti ona, maibe liu husi komprimisu politiku avo Xavi halo bloku proklamador ho kandidatu nafatin avo xavi.
Iha loron Tersa, (6/3) tuku 8:45 otl avo Xavi hakotu nia is hodi husi hela mundu ne’e ho povu doben ida ne’e. Hare husi istoria osan mean ne’e hatudu katak avo Xavi hahu moris ho vida politika no fim hakotu is iha kondisaun politika. Adeus avo Xavi!!!.
Discussion about this post