Radio, online – Offisial Nasional HIV/SIDA, Narciso Fernandes fo sai katak, iha tinan 2010 to’o 2012 Ministeiru da Saude (MS )liu husi prevensaun konsege salva oan husi moras at HIV/SIDA, husi inan ne’ebe durante positivu isin rua hetan moras ne’e.
Ofisial Nasional fo sai informasaun ne’e iha treinamentu husi Komisaun Nasional Luta Hasoru HIV/SIDA ba jornalista Kinta, (10/5) iha otel Vila Verde, Dili. Tema iha treinamentu ba loron ida ne’e “Fo Koinesementu HIV no Fasilita Jornalista Oinsa Atu Hakerek kona-ab HIV”.
Narciso hatutan, iha tinan kotuk MS halo testu koko ran iha inan ho aman identifika positivu HIV/SIDA. Hare ba kazu ne’e, MS halo esforsu hodi fo tratamentu ba inan-aman hodi hemu aimoruk rutina ho diak, ejersisu diak no imunidade ne’ebe forte.
Inan isin rua ne’ebe hetas moras ne’e, konsege partus ho normal. Atu hatene lolos MS haruka sampel ran bebe nian ba iha Darwin, Australia hodi hetan rezultadu diak, katak oan ne’ebe moris la hetan moras HIV/SIDA. Bebe ne’ebe livre husi moras HIV/SIDA agora dadaun halo fulan fulan lima.
“Maske inan-aman hetan moras HIV/SIDA, ami konsege salva oan husi moras ne’e. Ida ne’e servisu susesu MS iha tinan ida ne’e nia laran. Maske aimoruk laiha atu kura moras HIV/SIDA maibe ho prosesu tratamentu mos bele prevene moras ne’e,”Narsico komenta.
Tuir Ofisial Nasional HIV/SIDA ne’e hatutan, tuir data hahu husi tinan 2003-2012 iha kazu ema ho total hetan positivu HIV/SIDA hamutuk 262, iha ema 27 ne’ebe mate ona. Agora dadaun iha ema 235 mak oras ne’e dadaun halao hela tratamentu.
MS Departamentu HIV/SIDA mos halo servei katak, 57% juventude sira ne’ebe halao relasaun sexual ho parseirus liu ida no la uza meius prevensaun ho kondom. 12% juventude komesa halao relasaun sexual hahu idade 15 anos no 66% komesa halao relasaun sexual hahu idade 15 ate 19 anos.
Diretora Exekutivu Noe Gaspar Komisaun Nasional Luta Hasoru HIV/SIDA (KNLSH) ba jornalista dehan, Sorumutu ne’e hanesan meius importante ba jornalista sira hodi iha koinese virus ne’ebe liu husi HIV/SIDA. Media sai papel importante hodi ajuda KNLSH hanesan fo edukasaun ba foin sae sira, tamba moras ne’e maioria afeita ba foin sae sira.
“Moras HIV/SIDA ba se deit bele konab la hare ba ras, kiak no riku, matenek ka beik. Moras ne’e sei bele konaba ba ema liu husi ran, relasaun seksual no arbiru,”Noe esplika.
Discussion about this post